Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

2021

Euroopan neuvosto esittäytyy

Tiistaina 30.11. kokoonnuimme Eduskunnan lisärakennukseen (ns. Pikkuparlamentti) esitelmä- ja keskustelutilaisuuteen, jossa Euroopan neuvoston parlamentaarisen valtuuskunnan suomalaiset jäsenet Kimmo Kiljunen (sdp) ja Hilkka Kemppi (kesk) kertoivat järjestön toiminnasta tänä päivänä. Tämä v. 1949 perustettu Euroopan demokraattisten maiden yhteisöksi luotu järjestö on jäänyt Euroopan integraatioprosessin ja esim. ETYJ:n rinnalla vähemmän tunnetuksi. Saimme siis kuulla mitä se nykyisin oikein tekee ja mikä on sen rooli Euroopassa.

Kansanedustaja Kimmo Kiljunen ja Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtajaKansanedustaja Kimmo Kiljunen ja Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja

 

 

Webinaari torstaina 4.11. klo 16.00-18.00, jonka aiheena oli Slovenia EU:n puheenjohtajamaana ja Länsi-Balkanin tilanne

 

Jugoslavian hajoaminen 1990-luvulla on jo historiaa, mutta läntiselle Balkanille syntyneet uudet valtiot etsivät yhä paikkaansa Euroopassa. EU-jäsenyys on useille tärkeä tavoite, mutta sen tiellä ovat monet esteet - eikä vähiten maiden ongelmalliset keskinäiset suhteet. 

 

Balkanin niemimaa tuntuu tänä päivänä juuri sellaiselta kansojen, uskontojen ja etnisten ryhmien mosaiikilta kuin miksi sitä on kansainvälisessä politiikassa tavattu kutsua. EU:n puheenjohtajamaana Slovenia on pitänyt Balkanin maiden tilannetta yllä, ja ongelmia pohdittiin lokakuun alussa pidetyssä EU:n ja Länsi-Balkanin maiden huippukokouksessa. Mutta onko EU:lla valmiutta laajentua läntiselle Balkanille ja millä ehdoin?

 

Euroopan kulttuuriyhdistys EKSO ry:n ja Eurooppalainen Pääkaupunkiseutu ry:n järjestämän yhteisen webinaarin puhujiksi oli kutsuttu Ulkoministeriön Kaakkois-Euroopan yksikön päällikkö Markku Lampinen, dosentti Pilvi Torsti (United World College in Mostar, taustasäätiön hallituksen puheenjohtaja) ja Balkanin alueen tilannetta seurannut YLE:n toimittaja Antti Kuusi. Puhetta johti EKSO ry:n puheenjohtaja Risto Veltheim.

 

1) Antti Kuusi: Jugoslavian hajoaminen; syitä, taustaa ja alueellisia seurauksia

 

2) Markku Lampinen: EU:n laajentuminen Länsi-Balkanille; mitkä ovat tämän päivän näkymät.

 

3) Pilvi Torsti: Toiminta ex-Jugoslaviassa mm. koulutuksen kehittämiseksi

 

 Linkki webinaarin videotallenteeseen  https://www.youtube.com/watch?v=YzBgM1hJhXk

 

 

27.9.  järjestettiin verkossa etätapahtumana keskustelu, jonka aiheena oli Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit muuttuvassa Euroopassa.

Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit ovat olleet näkyvästi esillä Suomessa alkusyksyn aikana, ja nyt kolme niistä esittäytyy EKSO:n jäsenille etätapahtumassa. Minkälaisia kulttuurivaikuttajia kansalliset instituutit voivat olla? Miten ne toimivat yhteistyössä toistensa ja muiden Euroopan kulttuuritoimijoiden kanssa? Minkälainen vaikutus ja rooli niillä on Euroopan kulttuurielämässä? 

Ohjelmassa kuultiin instituuttien johtajien puheenvuoroja, ja mukana ajankohtaisista toimintatavoista, hankkeista sekä taide- ja tiedeprojekteista olivat kertomassa Mikko Fritze Suomen Saksan-instituutista, Jaakko Nousiainen Britannian- ja Irlannin-instituutista ja Sani Kontula-Webb Suomen Pietarin instituutista. Moderaattorina toimi EKSO:n pj. Risto Veltheim. Teknisestä toteutuksesta huolehti Eurooppalainen Suomi ry. 

AVAUS - EKSO:n puheenjohtaja Risto Veltheim

AJANKOHTAISTA - Suomen Saksan-instituutin johtaja Mikko Fritze

ELÄMÄÄ BREXITIN JÄLKEEN - Suomen Britannian- ja Irlannin-instituutin johtaja Jaakko Nousiainen 

SUOMEN PIETARIN INSTITUUTTI – Suomalaisen kulttuurin ja taiteen keskus Venäjällä, johtaja Sani Kontula-Webb

 

Tilaisuuden videotallenne on katsottavissa Youtube-kanavan linkin kautta

 https://www.youtube.com/watch?v=qXJbIYGIERM

 

27.4. Pidettiin sääntömääräinen kevätkokous  klo 17.00.

  Kokouksen esityslista oli:

 -Kokouksen avaus
- Puheenjohtajan, sihteerin ja ääntenlaskijoiden valinta
- Toimintakertomus vuodelta 2020
- Tilinpäätöksen vahvistaminen vuodelta 2020 sekä vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille
- Muut mahdolliset asiat

12.4.    Portugali EU:n puheenjohtajamaana

Mikä on Portugalin rooli Euroopassa ja Euroopan unionissa tänä päivänä? Entä miten Suomen ja Portugalin suhde on kehittynyt viimeisten vuosien aikana?

Ajankohtaisen alustuksen tilanteesta antoi Portugalin Suomen suurlähettiläs Francisco de Assis Morais e Cunha Vaz Patto.
 
Minkälainen maa Portugali oikeasti on ja mitä kuuluu sen kulttuurielämään? Entä minkälainen on Lissabonin kuuluisa Gulbenkian-säätiön taidekeskus.
 
Ja minkälaisia ovat olleet Suomen, ja Ruotsin, kauppasuhteet ennen meidän aikaamme, ja kuinka Portugalin varallisuus ja herruus maailman merillä sai alkunsa? 
 
Puhujat olivat
- Risto Veltheim, Euroopan kulttuuriyhdistys EKSO ry:n puheenjohtaja
- Francisco de Assis Morais e Cunha Vaz Patto, Portugalin suurlähettiläs Suomessa 
- Risto Nieminen, Musiikkiosaston johtaja, Gulbenkian-säätiö
- Sofia Gustafsson (FT), Helsingin yliopisto; Suomen kauppasuhteita Portugaliin Ruotsin vallan aikana,
 
Zoom-alustalla etäyhteydellä järjestetyn webinaarin video on katsottavissa tilaisuuden yhteistyökumppanin Eurooppalainen Suomi ry:n Facebook-sivulla
 

 

2020

16.11.   "Saksa 30 vuotta yhdistymisen jälkeen"

 Saksa-seminaari pidettiin Eurooppasalissa, Helsingissä, os. Malminkatu 16, maanantaina 16.marraskuuta klo 15.00-16.30. 

 

Puhujina ja keskustelijoina olivat

  - Dosentti, FT Annette Forsén, Helsingin yliopisto

  "Tie Saksan jälleenyhdistymiseen"

 - Toimitusjohtaja, Dr. Jan Feller, Saksalais-suomalainen kauppakamari

  "Saksan talous ja sen mahdollisuudet"

 - Dosentti, VT Kimmo Elo, Eduskuntatutkimuksen keskus, Turun yliopisto (etäyhteydellä)

  "Kasvaa yhteen mikä yhteen kuuluu; Saksan poliittinen integraatio yhdistymisen jälkeen"

 - Seminaarin moderaattorina toimi EKSO:n pj. Risto Veltheim

 

Tilaisuuden videotallenne on katsottavissa 14 vrk (29.11.2020 saakka) osoitteessa


https://livestream.com/infocrea-fi/ekso--saksa-30-vuotta-yhdistymisen-jalkeen

 

 Tilaisuuden järjestämistä tuki Eurooppalainen Suomi ry.

 

 

14.9. EKSO ry:n sääntömääräinen kevätkokous Annantalossa, Helsingissä. 

Euroopan kulttuuriyhdistys EKSO:n toiminta on ollut keskeytyksissä viime maaliskuusta lähtien koronapandemian vuoksi. Nyt tilanteen osoitettua lientymisen merkkejä oli hallitus päättänyt kutsua koolle kokouksen, jossa käsiteltiin sääntömääräisen, ja pitämättä jääneen kevätkokouksen asiat. Kokouksen aluksi kuultiin toimittaja, kirjailija Helena Petäistön esitys aiheesta "Kuohuva Eurooppa", mistä myös vilkkaasti keskusteltiin.

 

Risto Veltheim myös haastatteli Helena Petäistöä.Risto Veltheim myös haastatteli Helena Petäistöä. 

 

2019

5.11. EKSO ry:n sääntömääräinen syyskokous pidettiin Helsingin yliopiston kielikeskuksen tiloissa. Kokouksen aluksi professori Laura Kolbe piti esitelmän aiheesta ”Kaupunki ja Eurooppa”. Sen jälkeen pidettiin varsinainen syyskokous, joka oli samalla jäsenistön ja yhdistyksen neuvottelukunnanyhteinen kokous.

 

 26.9. klo 17.00 Arktia-seminaari Helsinkin yliopiston Kielikeskuksen juhlasalissa.

Euroopan kulttuuriyhdistys EKSO ry. järjesti 26.9. Helsingin yliopiston kielikeskuksessa keskustelutilaisuuden Arktisen alueen ajankohtaisista ongelmista. Puhujina olivat professori Maria Lähteenmäki Itä-Suomen yliopistosta, suurlähettiläs Harri Mäki-Reinikka Ulkoministeriöstä ja Euroopan komission neuvonantaja Jari Vilen, joka on mukana valmistelemassa EU:n ensimmäistä Arktia-strategiaa. Puheenjohtajana toimi Risto Veltheim EKSO ry:stä

Mielenkiintoinen ja monia eri näkökohtia kattanut keskustelu avasi arktisen yhteistyön haasteita ja mahdollisuuksia usealta eri kannalta. Professori Lähteenmäki selosti nykyisen Arktia-tutkimuksen eri alueita ja toimijoita, valottaen mm. jäätutkimuksen antamaa arvokasta tietoutta ilmastonmuutoksen kehityksestä sekä alueen monenkirjavan alkuperäväestön asemasta ja tuntemuksista kiihtyvän modernisaation paineessa.

Suurlähettiläs Mäki-Reinikka selosti Suomen tavoitteita arktisella alueella korostaen mm. ilmaston muutoksen aiheuttamia mittavia haittavaikutuksia sekä yleensä kestävän kehityksen asettamia vaatimuksia kaikelle taloudelliselle toiminnalle alueella. Suomen asema on hyvin keskeinen, koska arktisen alueen neuvostossa on vain kolme EU-maata (Suomi, Ruotsi ja Tanska), mutta EU:n muidenkin jäsenmaiden, samoin kuin esim. Kiinan, kiinnostus alueeseen on jatkuvasti nousussa. 

Vaikka arktiseen alueeseen kohdistuvan kiinnostuksen toivotaan pysyvän rauhanomaisen yhteistyön puitteissa, ei sotilaallisen kiinnostuksen lisääntymistä voida mitenkään estää. Tämän toi selvästi Suomen puheenjohtajakaudella esille Rovaniemellä pidetyssä ulkoministerikokouksessa Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo. 

Komission Arktia-politiikan nevonantaja Jari Vilen kantoi huolta mm. Arktia-asioiden hoidosta EU:ssa, sillä siihen ei ole osoitettu omaa komissaaria eikä se myöskään ole saanut komission muodostamisvaiheessa sitä huomiota minkä ansaitsisi. Suomalaisilla toimijoilla Brysselissä, parlamentin jäsenet mukaan lukien, on erityinen tehtävä pitää yllä EU:n roolia ja kiinnostusta arktiseen alueeseen. Useilla EU-mailla on oma Arktia-strategiansa (viimeksi sellaisen julkaisi Iso-Britannia), mutta EU:n yhteinen linjaus on vielä työn alla.

Keskusteluun osallistunut Arktisen talousneuvoston puheenjohtaja Tero Vauraste korosti suomalaisen elinkeinoelämän kiinnostusta arktisilla alueilla mm. kalastuksen, liikenteen, ympäristöteknologian ja kaivannaisteollisuuden aloilla.

Kuvassa puhumassa suurlähettiläs Harri Mäki-Reinikka ja tilaisuuden puheenjohtaja Risto Veltheim.Kuvassa puhumassa suurlähettiläs Harri Mäki-Reinikka ja tilaisuuden puheenjohtaja Risto Veltheim.

 

 

 

 

1.4. klo 17.00 EKSO:n kevätkokous Helsingin yliopiston Kielikeskuksen juhlasalissa.

 

Kokouksen aluksi suurlähettiläs Pia Rantala-Engberg piti esitelmän aiheesta "Kyberturvallisuuden haasteet".Kokouksen aluksi suurlähettiläs Pia Rantala-Engberg piti esitelmän aiheesta "Kyberturvallisuuden haasteet".

 

 

Kevätkokouksen pöytäkirja

 

25.3. klo 16.00 Romania-tapahtuma Eurooppasalissa.

 

EKSO:n EU-maiden puheenjohtajuuskausiin keskittyvät teemaillat jatkuivat 25. maaliskuuta Romania-tapahtumalla, joka pidettiin Eurooppasalissa, Helsingissä. Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Suomi-Romania -seuran, Romanian Helsingin suurlähetystön, Aleksanteri-instituutin sekä Eurooppalainen Suomi ry:n kanssa.
Puheenvuorot tilaisuudessa pitivät suurlähettiläs Răzvan Rotundu, Lapin ja Turun yliopistojen tutkija Saila Heinikoski, suurlähettiläs emerita Ulla Väistö sekä Aleksanteri-instituutista dosentti Katalín Miklóssy. Musiikillisesta annista vastasi viulutaiteilija Vadim Grumeza. Tilaisuuden puheenjohtajina toimivat Suomi-Romania -seuran Jussi Tuovinen sekä EKSO:n Risto Veltheim.

 

Ohjelma

 

Tutkija Saila Heinikoski, suurlähettiläs emerita Ulla Väistö, dosentti Katalín Miklóssy, Romanian suurlähettiläs Răzvan Rotundu (kuva: Paul Ciocoiu)Tutkija Saila Heinikoski, suurlähettiläs emerita Ulla Väistö, dosentti Katalín Miklóssy, Romanian suurlähettiläs Răzvan Rotundu (kuva: Paul Ciocoiu)

 

 

2018 

 
21.11. klo 17.00  EKSOn syyskokous ja professori Sixten Korkmanin esitelmä.
 
Yhdistyksemme sääntömääräinen syyskokous pidettiin keskiviikkona 21.11. Helsingin yliopiston tiloissa klo 17.00 alkaen (Kielikeskuksen juhlasali). Kokouksessa mm. valittiin uusi hallitus ja hyväksyttiin vuoden 2019 toimintasuunnitelma. Kokousesitelmän piti professori Sixten Korkman aiheesta "Eurooppalainen populismi: syitä ja seurauksia".  
 

18.11. Itävalta-ilta Helsingin Designmuseossa.

 

Ohjelma

 

Keskustelemassa (vas.) Itävallan hallituksen tiedottaja Peter Launsky-Tieffenthal, suurlähettiläs Maxmilian Hennig ja EKSO:n puheenjohtaja Risto Veltheim.Keskustelemassa (vas.) Itävallan hallituksen tiedottaja Peter Launsky-Tieffenthal, suurlähettiläs Maxmilian Hennig ja EKSO:n puheenjohtaja Risto Veltheim.
 

Vuoden 2018 toisena EU:n puheenjohtajamaana oli esittelyvuorossa Itävalta 15. marraskuuta. Tilaisuus pidettiin Suomen Designmuseossa, ja tilaisuuden avasi Itävallan suurlähettiläs Maximilian Hennig. Pääpuhujana oli Suomen entinen Itävallan suurlähettiläs Tom Grönberg, joka esityksessään loi katsauksen Itävallan viimeaikaiseen poliittiseen historiaan perinteisen puolueettomuuden ajalta kylmän sodan kaudella aina nykypäivään EU:n jäsenenä. Itävalta liittyi EU:iin vuonna 1995 Suomen ja Ruotsin rinnalla. 

 

Vaikka Itävalta ei käytännössä ole enää puolueeton osallistuessaan mm. EU:n yhteiseen ulkopolitiikkaan, ei maassa kaihdeta puolueettomuuskäsitteen ylläpitämistä sopivissa yhteyksissä. Onhan puolueettomuus edelleen maan sodanjälkeiseen perustuslakiin kirjattu vaatimus. NATO-optiosta ei maassa juurikaan käydä keskustelua.

 

Maan sisäpolitiikka on pariinkin otteeseen ollut erityishuomion kohteena Euroopassa, kun vahvasti kansallismielisiä aatteita ajavat puolueet ovat tulleet hallitusvaltaan. 2000-luvun alussa maan hallitus oli EU:ssakin laajan boikotoinnin kohteena populistijohtaja Jörg Heiderin ollessa maan poliittinen johtaja. Sen jatkajana nähty Vapauspuolue nousi hallitukseen vuoden 2017 vaalien jälkeen, mutta nyt tilanteeseen on suhtauduttu melko rauhallisesti.

 

Itävallasta kun on kyse, oli EKSO:nkin tilaisuudessa musiikki hyvin edustettuna. Musiikkitoimittaja Heikki Valsta piti kiinnostavan kuvakavalkadin avulla esityksen Wienistä musiikkikaupunkina, minkä jälkeen oli itävaltalaissävyinen musiikkiesitys, josta vastasi Airo-kvartetti. 

 

 

Paikalla olleelle varsin runsaslukuiselle yleisölle tarjoutui tilaisuus tutustua myös museossa pidettyyn itävaltalaistaiteilija Josef Frankin näyttelyyn. Design museon toiminnan esittelyn teki museon johtaja Jukka Savolainen.

 

Lopuksi nautittiin museon aulatiloissa lasillinen itävaltalaista viiniä, jonka Itävallan suurlähetystö ystävällisesti tarjosi. 

 

 

5.11. klo 18.00  Sata vuotta ensimmäisen maailmansodan päättymisestä.
 
Tänä vuonna tuli kuluneeksi 100 vuotta ensimmäisen maailmansodan (1914-18) päättymisestä. Pitkäaikaiset taistelut päättäneen aselevon syntymistä muistetaan Pariisissa 11.11. useiden valtionpäämiesten läsnäollessa. Tämä tuhoisa ja traaginen sota muutti oleellisesti Eurooppaa monella tavalla. 
 
Suomen Akatemian huippuyksikkö ja EKSO ry järjestivät tämän johdosta esitelmä- ja keskustelutilaisuuden 5.11 klo 18-20 Helsingin yliopiston Tiedekulmassa (Yliopistonkatu 4).Keskustelun veti hallituksemme jäsen, yliopistotutkija Timo Miettinen. 

 

 

7.5. Bulgaria-ilta Helsingin Eurooppa-salissa.

 

Tapahtuma tarjosi mielenkiintoisia esityksiä ja näkökulmia sekä Bulgarian maantieteellis-poliittiseen asemaan että maan kulttuurin aarteisiin, nykypäivään sekä erityiseen bulgarialaiseen laulutyyliin. Varsinaisten esitysten pitäjinä toimivat Katalin Miklossy, Victor Stoyanov ja Emmi Kujanpää. Puheenvuoron piti myös Bulgarian Suomen suurlähettiläs Martin Ivanov.

 

Ekson puheenjohtaja Risto Veltheim, tutkija Katalin Miklossy sekä suurlähettiläs Martin Ivanov.Ekson puheenjohtaja Risto Veltheim, tutkija Katalin Miklossy sekä suurlähettiläs Martin Ivanov. 

 

Emmi Kujanpää kertoi ja lauloi näytteitä bulgarialaisista laulutyyleistä.Emmi Kujanpää kertoi ja lauloi näytteitä bulgarialaisista laulutyyleistä.

 

18.4. EKSOn kevätkokouksen osallistujia Helsingin yliopiston tiloissa

Kuva: Johanna LindstedtKuva: Johanna Lindstedt

Kokousesitelmän piti akateemikko Ilkka Niiniluoto.

Esitelmän aiheena oli Eurooppalainen humanismi eilen ja tänään.

2016

Slovakian Evening 28.11.2016

Slovakia-ilta järjestettiin yhteistyössä Slovakian suurlaähetystön kanssa Globaali- keskuksen tiloissa Siltasaarenkadulla. Tilaisuudessa puhuivat Slovakian suurlähettiläs Tibor Králik sekä FT Heikki Larmola. Králikin esitys käsitteli Slovakian nykytilannetta ja EU-politiikkaa. Larmolan luennon aiheena oli Slovakian historia kulttuurin ja politiikan näkökulmasta.  

Venäjä-seminaari 14.11.2016

EKSO järjesti yhdessä Kansallisarkiston kanssa Venäjä perspektiivissä -seminaarin. Iltapäivä seminaari koostui kahdesta paneelista. Ensimmäisessä paneelissa keskusteltiin Venäjästä historian saatossa. Keskustelijoina olivat kansanedustaja Erkki Tuomioja, pääjohtaja Jussi Nuorteva ja tukija Kimmo Rentola. Puhetta johti entinen suurlähettiläs Heikki Talvitie.
Toinen paneeli käsitteli Suomen ja Venäjän yhteistyön näkymiä tästä eteenpäin. Keskustelijoina toimivat kansanedustaja Pekka Haavisto, kansanedustaja Ilkka Kanerva ja Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimusverkoston johtaja Juhana Aunesluoma. Puhetta johti toimittaja Jyrki Saarikoski. Venäjä-seminaari järjestettiin toisen kerran.  

Discussion Panel: Architects' Europe - Museums as Public Space 18.5.2016

EKSO ja Arkkitehtimuseo järjestivät yhteistyössä Hollannin suurlähetystön ja Haahtela Oy:n kanssa keskustelutilaisuuden: Arkkitehtien Eurooppa – museot julkisena tilana keskiviikkona 18.5. Arkkitehtuurimuseossa.
Keskustelussa museoinstituutiota tarkasteltiin ajallisessa perspektiivissä: miten ajatus museon perustehtävästä on muuttunut aikojen kuluessa? Miten muutos vaikuttaa museorakennuksiin ja niiden käyttöön?
Tilaisuudessa keskustelemassa olivat ja arkkitehti Vilhelm Helander, Amos Rex taidemuseon johtaja Kai Kartio ja vastaava arkkitehti Asmo Jaaksi (JKMM Arkkitehdit).

 Cultural Evening - The Netherlands 3.5.2016

 Vuoden ensimmäinen EU-puheenjohtajailta järjestettiin yhteistyössä Alankomaiden suurlähetystön kanssa Eurooppasalissa 3.5.2016. Avajaispuheenvuoron piti Alankomaiden suurlähettiläs Cees Bansema. Hollannin kulttuurista ja taiteesta puhui hollannin kielen ja kulttuurin lehtori Petrus Starmans. Dosentti Pasi Saukkonen piti puheenvuoron teemasta 'Migration and society in Finland and the Netherlands'.

EKSO ry:n yhdistetty kevät- ja valtuuskunnan kokous 27.4.2016

EKSO ry:n yhdistetty valtuuskunnan kokous ja varsinainen sääntömääräinen kevätkokous pidettiin keskiviikkona 27. huhtikuuta 2016 Aktia pankissa.

Kokouksessa käsiteltiin yhdistyksen toimintakertomus ja vahvistettiin tilinpäätös sekä myönnettiin vastuuvapaus tilivelvollisille. Lisäksi keskusteltiin vuoden 2016 tulevista tapahtumista sekä yhdistyksen varainhankinnasta. Kokouksessa kuultiin myös Aktian johtavan neuvonantajan ja yhdistyksen hallituksen jäsenen Timo Tyrväisen esitys otsikolla  'Ilmastonmuutos: haaste maille, yrityksille ja sijoittajille'.

 Kulttuurimatka Tallinnaan 5.4.2016

EKSO ry järjesti huhtikuussa kulttuurimatkan keväiseen Tallinnaan. Matkan aikana vierailtiin Suomen Viron instituutissa että Suomen suurlähetystössä. Keskustelua käyntiin laaja-alaisesti Suomea ja Viroa yhdistävistä ja erottavista tekijöistä. Erityisesti keskustelua herättivät Viron ulkopolitiikka ja koulutus sekä ns. "koulushoppailu".